FONGTIL organiza Enkontru Virtual Google Meet koalia liu kona-ba Ezekusaun Orsamentu Ratifikativu 2021 husi parte Órgaun Ezekutivu

Enkontru ne’e marka prezensa husi Unidade Planeamentu Monitorizasaun no Avaliasaun (UPMA),  no Membru ONGs  hamutuk 15 husi Munisipiu Dili

Objetivu husi enkontru ne’e

Hodi rona ideias no hanoin sira husi Instituisaun estadu nian ne’ebé elabora Orasamentu Geral Estado nian tomak hadi’a haruka ba parlamentu no Governu liuliu UPMA.

Kompeténsia UPMA nian bazeia ba dekretu Lei tinan 2015 ne’ebé hatete katak konseitu planeamentu Estado tomak nian, halo monitorizasaun ba ninia implementasaun no halo avaliasaun.  Bazeia ba Lei Konstituisaun Repúblika iha artigu 115  ne’ebé ko’alia kona-ba planu no orsamentu ne’ebé haruka ba Parlamentu Nasional hodi halo aprovasaun tuir konstituisaun RDTL ne’ebé hatuun ba lei jestaun finanseiru no 15/2019.

Iha fulan Maio to Juñu, UPMA hal preparasaun ba orsamentu depois husi Jullu to Setembru orsamentu ne’e submete ba divizaun orsamentu, depois haruka ba Kosellu Ministru aprova depois mak haruka ba Parlamentu iha fulan Outubru no husi fulan Outubro, Parlamentu komesa hala’o reuniaun ho…. hodi responde ba alokasaun orsamentu ne’e. Depois to iha fulan Dezembru Parlamentu halo aprovasaun, depois Prezidente Promunga no depois iha fulan Janeiru to Dezembru bele ezekuta ona orsamentu.

Husi 1° Governu to iha 6° Governu, ita sei adapta hela orsamentu input base ka adisionál budget team, ida ne’e katak orsamentu ne’ebé mak tin-tinan ita submete ne’e,  se ita hare didi’ak ne’e iha lista ne’e dehan osan ne’e atu ba sosa saida nian (karreta ka sosa mina ka rekruta ema no nsst), maibé la hatete katak osan ne’e atu halo rekruta ema para hodi halo servisu hodi nune’e rezulta ida ne’e.

Iha tinan 2015 ita komesa transforma gradualmente modelu orsamentu ne’e husi input base ba programa base budget team ne’ebé mak orientadór ba rezultadu. Ho nune’e mak iha 6° Governu hahú hala’o hodi transforma orsamentu input ne’e ba Program Base Budget Team ne’ebé mak ita konsege implementa iha tinan 2017, 25 konstituisaun. Depois iha tinan 2018 konsege eleva ba 20 56 no iha tinan 2021 ita 100% orsamentu pur programa. Ho metade orsamentu pur programa ne’e hanesan fó dalan ona ba ita atu aloka osan ka aloka rekursu sira ba ho objetivu ne’ebé klaru no ho atinji ninia metas. Modelu ne’e mak Parlamentu  aprova, entaun ema ne’ebé ezekuta ne’e ho kuidadu ona tanba ho ezekuta entaun la gasta ona no indikadór dezempregu no metas tenki ser bokan.

Kapasidade liña Ministeriais sira ne’ebé atu rezolve lalais konseitu ida ne’e ho neineik ba ita tenki ser ba oin. Iha programasaun ba tinan 2022 nian ne’e, bazeia ba dekretu Lei finansas nian katak planu anuál nian ne’e antes ne’e tenki ser entrega ba iha Ministerio Finansas mak lidera ida ne’e, tanba UPMA ninia servisu ne’e tenki muda fila fali ba iha servisu ne’ebé mak durante ne’e UPMA laiha ka ho lian Indonesia katak Perencanaan Pembagunan Lima Tahun.

Iha orsamentu ratifikativu ne’e ita presiza halo iha 2020, 2021 no 2022 ne’e tanba iha  inísiu preparasaun orsamentu 2021 nian ne’ebé mak ita la hanoin katak COVID ne’e sa’e derrepente tanba iha tinan 2020 ita konsege kontrola ona ninia espansaun.  Entaun iha tinan 2021 ne’e ita komesa rekupera fali ita ninia ekonomia ne’ebé monu iha 2020 ba kotuk.

Governu ninia submisaun ba gasta orsamentu ne’ebé asina ne’e iha ne’ebá iha adekuadu dezastre naturais ne’ebé mak fó fatór problema liu tan ba governu. Entaun governu kuandu submete ona ba Parlamentu entaun governu labele halo mudansa ba proposta ne’e, entaun só iha úniku dalan maka Parlamentu mak hatama fali proposta ne’e mai hodi kobre dezastre naturais ninia impaktu.   Entaun iha artigu ne’e hare didi’ak husi parte governu submete ne’e afeta ba submisaun 3 nian de’it maka hanesan doasaun dó governu, funda COVID no fundu infraestrutura. Iha parte sesta bázika ne’e, tuir lolos ita la presiza orsamentu ratifikativu tanba persentajen husi 20% transferénsia entre programa ho entre instituisaun ne’e bele gola ida ne’e maibé tanba COVID ne’e mosu fali tan no sosa ai-moruk vasinasaun ne’e, entaun ho ida ne’e mak teki halo ratifikativu.